sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Ensimmäinen.

Elämän rysäytettyä äkisti kuvaannolliseen tienristeykseen huomasin maailman olevan avoinna! Erilaisia mahdollisuuksia kotimaan työkentällä samoin kuin maailmalla, jonne jo aikaisemminkin olen kaipuuta kokenut. Ajatuksissani vilisee vapaaehtoistyö jossakin päin maailmaa, ehkä jopa Japanissa asti? Mitä pidempään, sitä parempi, haluan irtautua Suomesta ja siitä pettymyksestä, joka minut risteykseen tiputti. Haluan myös saada aikaan jotain hyvää, siihen kun en tässä maassa saa tilaisuutta. Maailma on avoinna!